Vuorokausirytmiin perustuva työn tuunaaminen

Active Life Labin CARVE-hankkeessa edistettiin työhyvinvointia vuorokausirytmiin perustuvan työn tuunaamisen avulla

Vuosina 2019-2021 järjestetyssä CARVE-hankkeessa edistettiin eteläsavolaisten pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöiden työhyvinvointia. Kohderyhmänä oli toimistotyötä ja vuorotyötä tekevät.

Hankkeessa työtekijöiden hyvinvointia mitattiin monipuolisilla kyselyillä ja hyvinvointiteknologialla alkumittauksissa ja puolen vuoden jälkeen järjestetyissä loppumittauksissa. Mittausten välissä yrityksille annettiin neuvoja työn tuunaamiseen ja energiatasojen säätelyyn työpäivän aikana, sekä hyvän yöunen edistämiseen.

Hankkeessa tehtiin myös kansainvälisistä yhteistyötä belgialaisen KU Leuven yliopiston ja bulgarialaisen Idein Ltd. tutkimuskeskuksen kanssa (CARVE – Circadian Activity Revitalizing Vocational Energy).

Työn tuunaaminen lisää työhyvinvointia

Työn tuunaaminen on omatoimista ja vapaaehtoista työn muokkaamista niin, et­tä työ vas­taa työntekijän tar­peita, vah­vuuksia ja ar­voja.

Työtä voidaan muokata työn sisältöjen, vuorovaikutuksen tai oman ajattelun suhteen. Tutkimukset osoittavat, että työntekijän kehittäessä aktiivisesti omaa työtään itselleen mieluisammaksi hänen motivaationsa kasvaa, suoritukset paranevat ja työuupumuksen riski pienenee. Tämä näkyy positiivisesti työyhteisössä ja yrityksen tuottavuudessakin. 

CARVE-hankkeen toimenpiteiden avulla saatiin vaikutettua erityisesti omaan ajatteluun liittyvään työn tuunaamiseen. Siinä pyritään ymmärtämään oman työn merkitys itselle ja myös laajemmin yhteiskunnalle. Kun kokee omalla työllä olevan tarkoitus, se lisää työmotivaatiota ja työn imua merkittävästi.

Lisää tietoa työn tuunaamisesta löydät Työterveyslaitoksen sivuilta: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/tyon-tuunaaminen/

Työn tuunaaminen lisää työhyvinvointia

Oman vuorokausirytmin tunnistaminen ja huomioiminen edistää jaksamista

CARVE-hankkeessa yritysten henkilöstöä opastettiin myös uudenlaiseen vuorokausirytmeihin perustuvaan työn tuunaamiseen. Siinä työntekijän tehtävänä on muokata omia työskentelyaikataulujaan, työn tauotusta ja aktiviteetteja oman rytminsä mukaisesti, jolloin energiatasot pysyvät tasaisempina työpäivän aikana. Hanketoimenpiteillä saatiin eniten vaikutuksia tämäntyyppiseen työn tuunaamiseen, joskin vuorotyöläisillä se oli jossain määrin haasteellisempaa.

Lue tarkemmin vuorokausirytmin vaikutuksesta elintoimintoihimme toisesta blogitekstistämme.

On tunnettu tosiasia, että jotkut ihmiset ovat kronotyypiltään aamuvirkkuja, toiset iltavirkkuja, ja muut jotain siltä väliltä. Tästä noin 50 % määrittyy perinnöllisesti ja 50 % ympäristön vaikutuksesta. Lisäksi eri ihmisten elimistö reagoi yksilöllisesti valoon ja muihin ärsykkeisiin, ja säätää elintoimintoja sen perusteella vuorokauden aikana.

Tästä johtuen jotkut ovat töissään tehokkaimmillaan aamulla, jotkut päivällä, ja jotkut ehkä vasta iltapäivällä tai myöhemmin. Näin ollen – jos vain mahdollista – aamuvirkun kannattaa panostaa töissään haastavimpiin tehtäviin heti aamupäivällä, kun taas iltavirkun kannattaisi aloittaa työpäivänsä helpommilla tehtävillä ja tarttua haastavampiin tehtäviin vasta iltapäivällä. Vuorotyöläisten puolestaan kannattaisi valita työvuoronsa oman rytminsä mukaisesti, jos vain mahdollista.

Tässä kuva allekirjoittaneen keskimääräisestä työpäivästä ja siitä, miten erilaiset työtehtävät kannattaisi jaotella energiatasojen perusteella:

Vuorokausirytmiin perustuva työrytmi

Useimmilla on varmasti vahva käsitys omasta vuorokausirytmistään, mutta voit myös testata oman kronotyyppisi tieteellisesti validoidulla Morningness-Eveningess -kyselyllä (MEQ)

Marko Tanskanen

Marko Tanskanen

TKI-asiantuntija