Luonnossa on potentiaalia hyvinvointiyrittäjyyden tulevaisuudelle, mutta Käypä hoito -suosituksiin luontolähtöiset menetelmät eivät ole vielä päässeet. Kasvaakseen ala tarvitsee lisää laadukasta tutkimusta, jota voidaan soveltaa palvelujen kehittämisessä ja brändäyksessä.

Planetaarinen hyvinvointi on teema, joka tulee ohjaamaan koko hyvinvointialan kehitystä maapallon viheliäisten ongelmien kiihtyessä. Green Wellbeing tarkoittaa toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua luontolähtöisesti (Soini & Vehmasto 2013). Luontolähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan toimintaa, jossa luodaan hyvinvointia vuorovaikutuksessa luontoympäristön tai luontoelementtien kanssa.

Luontolähtöisiä menetelmiä voi harjoittaa millä tahansa toimialalla. “Kliininen hoitotyö, matkailu ja teknologia ovat esimerkkejä soveltavista aloista”, kertoo projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija Kati Kiiski. “Oleellista toiminnassa on vastavuoroisuus luonnon kanssa. Esimerkiksi ekopsykologiassa ajatellaan, että meidän psyykkinen hyvinvointi linkittyy ytimeltään luonnon hyvinvointiin.”

Luonnon hyvinvointivaikutusten todentaminen luo uskottavuutta

Luonnon hyvinvointivaikutuksia arvioidaan psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten muutosten kautta. “Hyvinvointiteknologioilla voidaan mitata esimerkiksi sykettä, sykevälivaihtelua ja verenpainetta. Kyselyillä ja haastatteluilla puolestaan voidaan arvioida esimerkiksi mielialaa, keskittymiskykyä ja koettua stressiä”, kuvailee TKI-asiantuntija Pirjo Hakala. Hän korostaa, että mittaaminen ei ole itseisarvo, mutta sen avulla voidaan esimerkiksi kehittää palveluja haluttuun suuntaan. “Mittaamalla voidaan todentaa luontolähtöisen palveluiden vaikutuksia ja luoda alalle uskottavuutta ja näyttöä.”

Tutkimus ja koulutus edistävät luontolähtöisen hyvinvointialan kehitystä

Xamkissa luontolähtöisellä hyvinvointialalla on pitkät juuret. “Aihepiiriä on alettu kehittää meillä jo vuonna 2010, kun tehtiin maakunnallinen esiselvitys Green Care –toiminnasta. Siitä lähtien on luotu maaperää myös alan koulutukselle, ja nykyään Xamkissa sosiaalialalla on mahdollisuus suuntautua luontolähtöisiin menetelmiin 15 opintopisteen kokonaisuudella, harjoittelujaksolla ja opinnäytetyöllä”, kertoo yliopettaja Johanna Hirvonen.

Active Life Labilla luontoympäristön hyvinvointivaikutuksia on tutkittu kahdessa eri tutkimushankkeessa. Puusta hyvinvointi-innovaatioita -hankkeessa todettiin puuhuoneessa oleskelun aktivoivan parasympaattisen hermoston toimintaa tehokkaasti verrattuna mikrosementtihuoneessa oleskeluun (Anteroinen 2023). Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Health from Nature – also digitally –tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin erilaisten tilojen hyvinvointivaikutuksia (Kumpulainen ym. 2024). “Havaitsimme koehenkilöiden lepohermoston aktivoituvan, kun he aistivat virtuaalimaisemaa tai digitaalista äänimaisemaa luonnosta”, kertoo projektitutkija Susanne Kumpulainen.

Green Wellbeing -yrittäjyyttä kehitetään Xamkissa

Alan kasvua haastaa virallisen aseman puuttuminen Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmässä. Käypä hoito -suositusten perusteella lääkäri ei voi vielä kirjoittaa luontoreseptiä. “Lääkäri voi kyllä suositella esimerkiksi luonnossa tapahtuvaa kuntoutusta. Mutta käytännössä asiakkaan kontolle jää palvelun etsiminen, ja toisaalta palveluja tarjoavan yrittäjän markkinointitaidot vaikuttavat siihen, löytääkö asiakas lopulta luontopohjaisten palvelujen piiriin”, kuvailee Kati Kiiski.

Suomessa luontoympäristö on hyvin saavutettavissa jopa kaupunkiympäristössä, joten meillä on erinomaiset puitteet luontolähtöiselle hyvinvoinnille. Etelä-Savossa Green Wellbeing -yrittäjyyttä kehitetään vuoden alussa käynnistyneessä LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla –projektissa. Tavoite on vahvistaa alan yrittäjyyttä ja siten nostaa Etelä-Savo Green Wellbeing –alan johtavaksi maakunnaksi.

Lähteet

Soini, K. & Vehmasto, E. 2013. Vauhtia vihreän hyvinvoinnin talouteen. WWW-dokumentti. Julkaistu 01.07.2013. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/vauhtia-vihrean-hyvinvoinnin-talouteen/ [viitattu 8.3.2024]

Anteroinen, S. 2023. Parantaako puu hyvinvointia sisätiloissa? Puu-lehti. WWW-dokumentti. Julkaistu 28.2.2023. Saatavissa: https://puuinfo.fi/2023/02/28/parantaako-puu-hyvinvointia-sisatiloissa/ [viitattu 8.3.2024]

Kumpulainen, S., Esmaeilzade, S., Pesonen, M., Brazão, C., Pesola, A. 2024. Enhancing Psychophysiological Well-Being through Nature-based Soundscapes: An Examination of Heart Rate Variability in a Cross-Over Study. PsyArXiv Preprints. WWW-dokumentti. Päivitetty 2.2.2024. Saatavissa: https://osf.io/preprints/psyarxiv/zpfq3 [viitattu 8.3.2024].