Menu
Vaikutusten ja vaikuttavuuden erottaminen toisistaan konkreettisesti on usein haasteellista. Miten julkisessa terveydenhuollossa toteutettava ja opetus- ja kulttuuriministeriön palkitsema Etelä-Savon hyvinvointialueen elintapaohjaus on taklannut termistöä ja mitannut omaa toimintaansa?
Elintapaohjauksessa hyvinvointialueesta riippumatta on selkeä tavoite eli halutaan saada ihmisistä parempivointisia ja edistää heidän terveyttään. Tätä toimintaa on merkityksellistä seurata, mutta muutoksen todentaminen on usein varsin haastavaa.
Mitä hyötyä vaikutusten mittaamisesta yleisesti sitten on?
Yksi tärkeimmistä asioista on se, että voidaan todentaa esimerkiksi johtoportaalle elintapaohjauksen toiminnan merkityksellisyys. Rahat ovat tiukassa yleisestikin julkisella puolella, joten ennaltaehkäisevän työn tulosten esiintuominen on tärkeää. Haasteena vaikuttavuuden todentamisessa on erityisesti se, että muutokset tapahtuvat hitaasti. Esimerkiksi elintapaohjauksen pituus Etelä-Savon hyvinvointialueella (ent. Essote) on keskimäärin vuosi. Tässä ajassa ei välttämättä saada suuria muutoksia aikaan.
Maija ja Mira Active Life Labin Älysalilla
Mittaaminen on tärkeää, muttei yksiselitteistä
Miten termit vaikutus ja vaikuttavuus sitten eroavat toisistaan? Vaikutusten voitaisiin määritellä olevan niitä muutoksia, joita ohjattavassa on saatu aikaan vuodessa. Palvelun vaikuttavuudessa puolestaan on esimerkiksi kyse muutoksesta, joka saadaan aikaan isommassa ihmisryhmässä pitkällä aikavälillä. Elintapaohjauksessa toimintaa määrittelevät tietyt tavoitteet, joiden vaikuttavuutta täytyy seurata. Vaikutusten mittaamisen näkökulmasta on tärkeää pystyä pilkkomaan toiminta osiin, jotta on helpompi lähteä miettimään, mitä toiminnassa mitataan – ja miten. Karrikoiden voidaan esimerkiksi pohtia, miksi mitata unen laatua, mikäli toiminnan aikana ei kukaan puhu unesta? On myös hyvä huomioida, mitä tällaisella unitiedolla sitten edes tehdään?
Maija Laukniemen mukaan toiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Mittaukset – ja erityisesti fyysiset hyvinvointimittaukset – saattavat aiheuttaa ihmisissä monenlaisia tunteita. Esimerkiksi Eloisan elintapaohjauksessa ei ole pakollista osallistua maksuttomiin mittauksiin. Selkeästi suurin osa asiakkaista haluaa kuitenkin osallistua. Esteiksi on voinut nousta esim. syömishäiriötausta tai ryhmässä toimimisen pelko.
Pelkoa pyritään lieventämään sillä, että mittauksissa on tutut ohjaajat tai asiakkaan kanssa tehdään esimerkiksi sopimus, ettei hänen kohdallaan tarvitse tuijottaa painoa laisinkaan. Mahdollisuus mitata kehonkoostumus mahdollistaa esimerkiksi lihasmassan määrän tarkastelun rasvan ja pelkän painon sijaan, joka tukee elintapaohjauksen tavoitteita. Tulokset kerätään Hyviö-työkaluun ja niitä pääsee tarkastelemaan sekä elintapaohjattava itse että ammattilainen.
Mittareiden vaihtaminen kertoo tiedolla johtamisesta
Mitä asioita sitten liittyy mittareiden valintaan? Vuonna 2019, kun elintapaohjausta hankkeen toimesta aloitettiin alueella, ei mittareiden miettimiseen juurikaan käytetty aikaa. Omaa toimintaa ja omaa palvelua on hyvä pohtia ja miettiä, miltä se oma palvelu näyttää esimerkiksi viiden vuoden päästä.
Matkan varrella toki voi muuttaa mittareita. Eloisan elintapaohjauksessa on tehty mittareiden muokkausta esimerkiksi asiakaspalautteeseen liittyen; mittareista poistettiin raskas IPAQ-liikuntakysely, koska sen täyttäminen oli monelle vaikeaa. Tämän hetken mittareista ja toiminnan vaikutuksista voi lukea lisää Hyviön nettisivuilta.
Kaikesta vaikuttavinta on se, että ihminen pystyy muuttamaan omaa ajatteluaan ja sitä kautta omaa toimintatapaansa. Kymmenen vuoden päästä kohdatessa on mahtavaa, kun ihminen on saanut tuloksia aikaan. Tämän asian todistaminen ihmisille tässä hetkessä on vaan vaikeaa.
TKI-asiantuntija, Xamk Active Life Lab
Mira toimii Active Life Labin asiantuntijana, jonka toimenkuvan alle kuuluvat mm. hyvinvointialan vaikuttavuuden teemat, Hyviö-sovelluksen kehitystyöt ja kumppanuusmallin asiat.
elintapaohjauksen koordinaattori, Etelä-Savon hyvinvointialue
Maija on sairaanhoitajataustainen elintapaohjauksen ammattilainen, joka kohtaa ihmisiä lämmöllä ja toimii organisaatiossaan moniammatillisesti vahvasti kehittäen toimintaympäristöä.
Active Life Lab on vuonna 2018 perustettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuslaboratorio.
Active Life Lab perustettiin, koska väestön ikääntyminen ja sairauksien ennaltaehkäisy edellyttää yhä parempia ja vaikuttavampia hyvinvointipalveluita. Olemme kasvaneet kolmen henkilön tiimistä lähes 20 henkilön kansainvälisesti tunnistetuksi tutkimusyksiköksi.
Active Life Lab sijaitsee Mikkelissä Saimaa Stadiumilla osoitteessa Raviradantie 22 B.