Yhteistyöllä kohti sotealan tulevaisuutta

Etelä-Savossa kohdistetaan katse sote-alan tulevaisuuden rakentamiseen yhteistyöllä. Veto- ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä -hankkeen toteutukseen osallistuvat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy (Xamk), Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, Etelä-Savon Koulutus Oy (Esedu) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (Samiedu). Yhteisenä tavoitteena on luoda alueelle hoito- ja hoiva-alan osaamisen ekosysteemi. Tarkoituksena on kattaa tarpeisiin vastaava koulutustarjonta, työelämälähtöiset toteutustavat, koulutus- ja urapolkumallit sekä ennakointi- ja yhteistyömallit.

 

Hankekokonaisuudella pyritään vaikuttamaan sote-alan henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen kehittämällä nykyistä osaamista, vahvistamalla yhteistyötä sekä parantamalla työvoimatarpeen ja osaamisen ennakointia. Houkuttelevien koulutus- ja urapolkujen avulla pyritään myös lisäämään alueellista vetovoimaa ja saavuttaa uutta osaamista kaikilla tasoilla – johdosta aina yksiköiden esihenkilöihin ja henkilöstöön asti. Tämä vaatii systemaattista ennakointimallia, joka yhdistää kaikki toimijat luomaan ennakoivaa näkemystä alan tarpeista. Koska haasteet ovat kaikille toteuttajille yhteisiä, myös tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kattavaa yhteistyötä. Kokonaisuus on osa laajempaa Hoito- ja hoivatyön tulevaisuus –konsortiota, joka toimii kolmen maakunnan  – Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen – alueella (Harmoinen ym. 2023).

Koulutus osana veto- ja pitovoimaa

Koulutuksella on merkittävä rooli vetovoiman ja pitovoiman kannalta monella tapaa. Laadukas ja monipuolinen koulutustarjonta tuo uusia osaajia alalle ja lisää työntekijöiden kiinnostusta pysyä alalla. Koulutuksella mahdollistetaan erilaiset urapolut ja erikoistumismahdollisuudet, mikä voi houkutella niin uraa aloittelevia kuin kokeneempiakin ammattilaisia. (Coco & Roos 2020; Suomen Sairaanhoitajien laajavastuisen hoitotyön asiantuntijaryhmä 2023). STM (2021) on tuonut esille kliinisen hoitotyön erikoisalojen kokonaisuuden, joiden merkitystä tuodaan esille myös kansainvälisissä terveysstrategioissa. Kliinisen hoitotyön erikoisalojen kehittämisellä on vaikutusta myös haittatapahtumien ehkäisyyn, näyttöön perustuvaan hoitoon, toimintojen tuloksellisuuteen sekä hoitotyön vetovoimaisuuteen.

Olennaista on koulutusten kytkeytyminen alalla tarvittaviin taitoihin ja pätevyyksiin; mitä tarkemmin koulutus vastaa alan vaatimuksia ja työelämän tarpeita, sitä todennäköisemmin se lisää sitoutumista ja tyytyväisyyttä työhön sekä tuo uusia osaajia alalle. Koulutusten merkitys on siis sotealalla huomattava, sillä ne eivät ainoastaan tarjoa tietoa ja taitoja, vaan myös parantavat työntekijöiden ammatillista identiteettiä ja itsevarmuutta työssään. (Coco & Roos 2020; Suomen Sairaanhoitajien laajavastuisen hoitotyön asiantuntijaryhmä 2023; STM 2023; Valtioneuvosto 2023.)

Ennakointimallit ja monipuoliset työnkuvat mahdollistavat paljon

Sotealalla työvoiman tarpeen ennakoiminen on ratkaisevan tärkeää. Ennakointimallit ja strategiat, jotka auttavat ennustamaan tulevia tarpeita ja trendejä auttavat varmistamaan oikean määrän osaajia oikeisiin tehtäviin. (STM 2023; TEM s.a.) Sotealalla työnkuvat voivat olla hyvin monimuotoisia, mikä tarjoaa erilaisia uramahdollisuuksia. Tämä monipuolisuus ja mahdollisuus työnkuvien joustavaan muokkautumiseen tarjoaa vaihtoehtoja sekä uusille että kokeneille ammattilaisille.

Digitaalisten ratkaisujen ja innovaatioiden tuominen yhteiseksi asiaksi voi tuoda uusia mahdollisuuksia työtehtävien monipuolistamiseen ja kehittämiseen. Digitaalinen osaaminen kokonaisuudessaan, kuten digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen, digitaalisten työkalujen soveltamiskyky, hyvinvointiteknologian tuntemus sekä vuorovaikutustaidot ovat nostettu esille myös Opetushallituksen (s.a.) laatimassa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osaamiskorteissa vuodelle 2035.

Etelä-Savon sotealan muutosmatka on vasta aluillaan, mutta hanke kantaa mukanaan rohkeita visioita ja konkreettisia askeleita kohti alueen vahvistumista ja kehittymistä. Tämä on tärkeä askel kohti sotealan tulevaisuutta Etelä-Savossa. Se luo pohjan vahvemmalle osaamiselle ja yhteistyölle, edistäen alueen kehitystä ja hyvinvointipalvelujen toteutumista.

Lähteet

Coco, R. & Roos, M. 2020. Sosiaali- ja terveysalan työolot ja vetovoima – lähihoitajien näkemyksiä vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä: perehdytys, osaaminen, työolot ja kuormitus. Tehyn julkaisusarja B:2/20. PDF- dokumentti. Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2020/2020_b2_sosiaali-_ja_terveysalan_tyoolot_ja_vetovoima_-_lahihoitajien_nakemyksia_id_15982.pdf [viitattu 30.11.2023].

Harmoinen, M., Pesola, A. & Pulliainen, M. 2023. Yhteiskehittämällä parempi hoiva- ja hoitotyön tulevaisuus. AMK-lehti/UAS Journal 1. WWW- dokumentti. Saatavissa: https://uasjournal.fi/1-2023/yhteiskehittamalla-parempi-hoiva-ja-hoitotyon-tulevaisuus/ [viitattu 13.12.2023].

Opetushallitus s.a. Osaamiskortit: Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala. Osaamisen ennakointifoorumi – Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ennakointiryhmä. PDF- dokumentti. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/er7_osaamiskortti_0.pdf [viitattu 4.12.2023].

STM. 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat – Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaosto. PDF- dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163719/STM_2021_36_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 4.12.2023].

STM. 2023. Tiekartta 2022–2027 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164634/STM_2023_8.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 30.11.2023].

Suomen Sairaanhoitajien laajavastuisen hoitotyön asiantuntijaryhmä. 2023. Laajavastuinen hoitotyö -sairaanhoitajan uramalli lähellä ihmistä. Sairaanhoitajat. PDF- dokumentti. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2023/04/APN-raportti-2023_final.pdf [viitattu 30.11.2023].

TEM s.a. Jatkuva oppiminen. WWW- dokumentti. Saatavissa: https://tem.fi/jatkuva-oppiminen [viitattu 30.11.2023].

Valtioneuvosto. 2023. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke. Loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:15. PDF- dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164706/VN_2023_15.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 30.11.2023].

Tiia Laukkanen

Tiia Laukkanen

Lehtori, Sosiaali- ja terveysala, Xamk

Tiian kiinnostuksen kohteet liittyvät vahvasti sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen. Tällä hetkellä hän työskentelee lehtorin työtehtävien lisäksi asiantuntijana veto- ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä hankkeessa. Pääasiallisena tehtävänä on kehittää erilaisia koulutuspolkuja ja osaamisen kehittämisen malleja vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Veto- ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehittämisellä

Ryhmähanke, hankekoodi S30422

Toteutus: 01.10.2023 – 31.12.2025

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Vahvuusala: Kestävä hyvinvointi

Osaamiskärki: Vaikuttavat hyvinvointipalvelut, Active Life Lab

Osatoteuttajat: Etelä-Savon Koulutus Oy, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Etelä-Savon hyvinvointialue

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Hanke on EU:n osarahoittama, Toimintalinja 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi.

Kysy lisätietoja: Projektipäällikkö Marjo Pulliainen, sähköposti: marjo.pulliainen(at)xamk.fi; puh. 050 593 3253