Menu
Tämä artikkeli on osa blogisarjaamme (digitaalisen) liiketoiminnan kehittämisestä hyvinvointialan yrityksille.
Voit lisäksi lukea muut artikkelimme tästä blogisarjasta:
Kaikki asiakkaat eivät ole samasta puusta veistettyjä! Hyvinvointialallakin on tärkeää ymmärtää tämä, ja että menestyminen edellyttää syvällistä ymmärrystä erilaisista asiakasryhmistä. Eri asiakkailla on erilaisia tarpeita, odotuksia ja mieltymyksiä, ja hyvinvointiyrityksen menestys riippuu kyvystä tarjota juuri heille sopivia palveluita.
Tässä blogitekstissä tutustumme siihen, miksi ja miten hyvinvointiyritykset tulisi ymmärtää erilaisia asiakasryhmiä. Käymme läpi asiakassegmentoinnin merkityksen ja keinoja määrittää kohderyhmät hyvinvointialalle. Lisäksi tarkastelemme, miten hyödyntää asiakaspersoonia ja -ymmärrystä räätälöityjen hyvinvointipalveluiden suunnittelussa.
Asiakaslähtöisyys on avain menestykseen hyvinvointialalla, niin mikä on tarjoamasi arvolupaus asiakkaallesi? Kun yrityksellä on syvällinen ymmärrys erilaisista asiakasryhmistään, voidaan vastata juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjen palveluiden avulla, ja markkinoida näitä palveluita kohderyhmää kiinnostavalla tavalla. Tämä luo vahvan asiakassuhteen ja erottaa yrityksen kilpailijoistaan. Asiakaslähtöinen liiketoiminta tarkoittaa sitä, että yritys suuntaa toimintansa ja päätöksensä asiakkaiden tarpeiden ja odotusten perusteella.
Ensimmäinen askel parempaan ymmärrykseen on aktiivisesti kuunnella asiakkaita, mikä auttaa tunnistamaan heidän tarpeensa, haasteensa ja tavoitteensa. Tässä auttaa asiakaspalautteiden kerääminen, asiakastyytyväisyyskyselyt sekä tiedon kerääminen havainnoimalla, haastattelemalla ja järjestämällä aiheeseen liittyviä keskusteluryhmiä. Tällaiset vuorovaikutustilanteet antavat arvokasta tietoa siitä, millaisia palveluita asiakkaat kaipaavat ja millaisia ominaisuuksia he arvostavat.
Lisäksi nykyään kannattaa hyödyntää digitaalista analytiikkaa. Asiakkaiden käyttäytymistä voi helposti seurata ja analysoida esimerkiksi verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja sähköpostimarkkinoinnissa. Tämä auttaa tunnistamaan heidän mielenkiinnon kohteitaan, ostokäyttäytymistään ja vuorovaikutustaan yrityksen kanssa. Tietojen perusteella voidaan luoda asiakasprofiileja ja segmenttejä, jotka auttavat ymmärtämään asiakasryhmiä syvällisemmin. Digitaalisissa kanavissa on sitten helppoa kohdentaa sopivia sisältöjä oikeille asiakassegmenteille.
Asiakassegmentointi on prosessi, jossa yritys jakaa laajan asiakaskunnan pienempiin ja keskenään homogeenisiin ryhmiin tai segmentteihin niiden yhteisten ominaisuuksien perusteella. Nämä ominaisuudet voivat sisältää demografisia tekijöitä (kuten ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja tulotaso), psykografisia tekijöitä (kuten mieltymykset, arvot, kiinnostuksen kohteet ja elämäntyyli) tai käyttäytymiseen perustuvia tekijöitä (kuten digitaaliset kanavat, ostokäyttäytyminen ja käyttötiheys).
Kun hyvinvointiyrityksellä on syvällinen ymmärrys eri asiakasryhmiensä ominaisuuksista, se voi kehittää palveluitaan vastaamaan kunkin ryhmän tarpeita ja odotuksia. Esimerkiksi eri ikäryhmät voivat kaivata erilaisia hyvinvointipalveluita – nuoremmat asiakkaat saattavat olla kiinnostuneita urheilusuoritusten parantamisesta ja ravitsemuksesta, kun taas ikääntyvät asiakkaat saattavat etsiä ratkaisuja terveyden ylläpitoon ja ikääntymisen vaikutusten lievittämiseen. Asiakassegmentoinnin avulla hyvinvointiyritys voi tunnistaa nämä erilaiset tarpeet ja suunnata palvelunsa kullekin kohderyhmälle sopivaksi.
Yrityksen onkin päätettävä, mille asiakasryhmille se haluaa (tai mihin kannattaa) erityisesti keskittyä ja mitkä ovat sen strategiset tavoitteet. Esimerkiksi joillekin hyvinvointiyrityksille tärkeimmät kohderyhmät voivat olla urheilijoita tai kuntosaliharrastajia, kun taas toisille painopiste voi olla stressinhallinnassa tai terveyttä edistävissä palveluissa. Kohderyhmien määrittämisen avulla hyvinvointiyritys voi kohdentaa markkinointinsa, resurssinsa ja kehitystyönsä tehokkaasti tärkeimmille asiakkaille – eikä vain tarjota kaikille kaikkea.
Kun hyvinvointiyritys on saavuttanut syvällisen ymmärryksen eri asiakaskohderyhmistään, se voi hyödyntää tätä tietoa suunnitellessaan ja kehittäessään räätälöityjä hyvinvointipalveluita. Yksi tehokas työkalu tässä prosessissa on asiakaspersoonien luominen.
Asiakaspersoonat ovat kuvitteellisia hahmoja, jotka edustavat tiettyä asiakasryhmää. Näiden personointien avulla yritys voi luoda syvällisemmän käsityksen asiakkaiden tarpeista, tavoitteista, mieltymyksistä ja haasteista. Asiakaspersoonien avulla yritys pystyy kuvittelemaan, millaisia palveluita ja ratkaisuja kukin asiakasryhmä kaipaa, ja suunnittelemaan tarjontansa vastaavasti.
Räätälöidyt hyvinvointipalvelut voivat sisältää esimerkiksi kohderyhmälle suunniteltuja liikuntaohjelmia, ravitsemusneuvontaa, stressinhallintatekniikoita tai terveysvalmennusta. Asiakaspersoonien avulla yritys voi myös mukauttaa viestintänsä ja markkinointinsa, jotta se tavoittaa kunkin kohderyhmän tehokkaasti ja puhuttelevasti.
Asiakaspersoonat auttavat myös hyvinvointiyritystä innovoimaan ja kehittämään uusia palveluita. Ne voivat toimia inspiraationa uusille ideoille ja auttaa yritystä pysymään ajan tasalla asiakkaiden tarpeiden muutoksista. Jatkuvan asiakasymmärryksen ylläpitäminen, tiedon analysointi ja asiakaspersoonien päivittäminen auttavat yritystä pysymään kilpailukykyisenä ja tarjoamaan asiakkailleen yhä parempia kokemuksia ja ratkaisuja.
Laura on 30-vuotias aktiivinen liikunnan harrastaja, joka tavoittelee terveellistä elämäntapaa ja haluaa parantaa fyysistä kuntoaan. Hyvinvointiyritys, joka tunnistaa Lauran tarpeet, voi tarjota hänelle räätälöityjä liikuntaohjelmia ja personal trainer -palveluita. Lisäksi yritys voi järjestää erilaisia ryhmäliikuntatunteja, joissa otetaan huomioon Lauran mieltymykset ja tavoitteet, kuten kuntosali- ja intervalliharjoittelua.
Seppo on 40-vuotias kiireinen työntekijä, joka kamppailee stressin sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainon kanssa. Hyvinvointiyritys voi tarjota Sepolle esimerkiksi stressinhallintakursseja, mindfulness-harjoituksia tai hierontoja, jotka auttavat häntä rentoutumaan. Lisäksi yritys voi antaa Sepolle työkaluja stressin vähentämiseksi tarjoamalla työpajoja stressinhallintaan ja unen edistämiseen.
Tarja on 50-vuotias nainen, joka haluaa hidastaa ikääntymisen merkkejä ja ylläpitää hyvää terveyttä. Hyvinvointiyritys voi tarjota Tarjalle räätälöityjä palveluita, kuten terveysvalmennusta, ravitsemusohjausta ja erityisesti ikääntymiseen liittyviä kuntoutus- ja liikuntapalveluita. Yritys voi myös tarjota Tarjan toivomia kauneudenhoidon palveluita, jotka keskittyvät ihonhoitoon ja ikääntymisen merkkien lievittämiseen.
Active Life Labin ARVO-hankkeessa on kehitetty digitaalista liiketoimintaa eteläsavolaisille hyvinvointialan yrityksille vuosina 2021-2023. Lataa hankkeessa tehty opas asiakaspersooniesi ja asiakaslupauksen määrittämiseen.
Saat Asiakaslähtöisyyden suunnitteluoppaan ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen. Vastapalveluksena liityt sähköpostilistallemme, josta voit saada muutakin kiinnostavaa tietoa Active Life Labin toiminnasta 🙂 Halutessasi voit vielä lukea tietosuojaselosteemme.
Xamk Active Life Labin ARVO-hanketta on rahoittanut Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.
TKI-asiantuntija
Active Life Lab on vuonna 2018 perustettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuslaboratorio.
Active Life Lab perustettiin, koska väestön ikääntyminen ja sairauksien ennaltaehkäisy edellyttää yhä parempia ja vaikuttavampia hyvinvointipalveluita. Olemme kasvaneet kolmen henkilön tiimistä lähes 20 henkilön kansainvälisesti tunnistetuksi tutkimusyksiköksi.
Active Life Lab sijaitsee Mikkelissä Saimaa Stadiumilla osoitteessa Raviradantie 22 B.
