Menu
Tämä artikkeli on osa blogisarjaamme (digitaalisen) liiketoiminnan kehittämisestä hyvinvointialan yrityksille.
Voit lisäksi lukea muut artikkelimme tästä blogisarjasta:
Digitalisaatio on muuttanut radikaalisti tapaa, jolla yritykset toimivat, ja hyvinvointialakaan ei ole tässä poikkeus. Se on luonut uusia mahdollisuuksia yrityksille, mutta samalla myös haasteita. Se on muuttanut tapaa, jolla palveluita tarjotaan ja miten asiakkaat niitä käyttävät. Esimerkiksi terveyssovellukset, hyvinvoinnin verkkovalmennukset ja etäkonsultaatiot ovat yleistyneet ja tulevat todennäköisesti kasvattamaan suosiotaan tulevaisuudessa.
Hyvinvointialan yritysten on tärkeää panostaa digitalisaatioon, sillä siitä voi saada monia hyötyjä, kuten tehokkuuden kasvua, uusien asiakasryhmien tavoittamista ja asiakastyytyväisyyden parantamista. Digitaalisuus mahdollistaa hyvinvointipalveluiden tarjoamisen lähes rajattomasti ajasta ja paikasta riippumatta, sekä mahdollisuuden tarjota yksilöllisempää palvelua asiakkaille ja entistä paremman asiakaskokemuksen.
Tämä blogi käsittelee digitaalisen liiketoiminnan suunnittelua hyvinvointialan yrityksille. Käymme läpi digitaalisuuden tiekartan, liiketoimintamallikanvaksen ja SWOT-analyysin, joiden avulla voit kehittää ja parantaa yrityksesi digitaalista läsnäoloa. Tavoitteenamme on auttaa sinua hyödyntämään digitaalisuutta ja luomaan kilpailuetua hyvinvointialan liiketoiminnassasi.
Hyvinvointialan yrittäjät ovat yleensä tottuneet käytännön tekemiseen asiakkaidensa parissa, ja digitaalisuus jo sananakin voi tuntua pelottavalta. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että nykyään suurin osa asiakkaista liikkuu fyysisen maailman lisäksi myös digitaalisissa ympäristöissä, ja siksi pitäisi myös yritysten. Tässä omat verkkosivut on tärkein lähtökohta, ja se onneksi lähes kaikilta löytyykin. Jos yrityksen digitaalisuus on muuten vielä alkutekijöissään, niin ei silti kannata tavoitella kaikkea kerralla, vaan lähteä rakentamaan sitä vaiheittain.
Tässä auttaa oman digitaalisuuden tiekartan määrittäminen, jossa edetään digitaalisuuden kehittämisessä askel askeleelta kohti korkeampia tavoitteita. Digitaalisuuden tiekartta voitaisiinkin ajatella ikään kuin vuorena, jonka huipulla on tulevaisuuden tavoitteet, juurella yrityksen nykytila, ja niiden välillä sopivat välietapit digitaalisuuden kehityksessä. Tämän tiekartan suunnittelu voisi edetä seuraavanlaisessa järjestyksessä:
Tulevaisuuden tavoitteet: Aloita määrittämällä liiketoimintasi tulevaisuuden tavoitteet. Haluatko esimerkiksi tuoda lisäarvoa palveluihisi, säästää aikaa ja rahaa, tavoittaa uusia asiakkaita, laajentaa toimintaasi tai lisätä kilpailukykyäsi? Tavoitteiden asettaminen auttaa sinua ymmärtämään, mihin suuntaan haluat edetä ja mitkä ovat digitaalisen liiketoimintastrategian tärkeimmät painopistealueet.
Nykytilan kartoitus: Seuraavaksi on aika selvittää, missä olet nyt. Mikä on yrityksesi missio ja visio? Mihin asiakkaasi tarpeisiin haluat löytää ratkaisuja? Tämä tarkoittaa nykytilan kartoitusta, jossa tarkastellaan yrityksesi vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tämä auttaa sinua ymmärtämään, mikä toimii tällä hetkellä ja missä on parantamisen varaa.
Digitaalisuuden suunnitelma: Kun tiedät, mihin suuntaan haluat edetä ja missä olet tällä hetkellä, voit aloittaa digitaalisuuden suunnittelun. Onko jo tiedossa jokin tarkempi digipalvelu, joka halutaan tuottaa? Missä digikanavissa toimitaan? Missä ja miten palveluita markkinoidaan ja myydään? Miten tuloksia mitataan? Suunnitelma sisältää erilaisia vaiheita ja toimenpiteitä, jotka auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi. Muista, että suunnitelman tulisi olla realistinen ja kohdistettu yrityksesi ja asiakkaidesi tarpeisiin.
Digikanavien kehitys: Seuraavaksi on aika kehittää digitaalisia kanaviasi. Verkkosivustosi ja sosiaalisen median sivusi ovat tärkeitä digikanavia, jotka auttaat sinua saavuttamaan asiakkaasi. Kehitä näitä kanavia, jotta ne vastaavat paremmin yrityksesi tarpeisiin ja asiakkaiden odotuksiin. Asiakkailla pitää myös olla helppo tapa ottaa yritykseesi yhteyttä eri kanavissa.
Digitaalinen markkinointi: Kun digikanavasi ovat hyvällä mallilla, on tärkeää miettiä myös digitaalista markkinointia. Digitaalinen markkinointi sisältää erilaisia toimenpiteitä, kuten verkkosivujen hakukoneoptimointia, digisisältöjen tuottamista eri kanavissa sekä maksettua mainontaa esimerkiksi Googlessa tai somealustoilla. Tässä on myös tärkeää ottaa käyttöön sopivat työkalut markkinoinnin tulosten mittaamiseksi (esim. Google Search Console, Google Analytics, somealustojen mainostustyökalut).
Testaus, analysointi ja kehittäminen: Palveluita kannattaa alkaa toteuttaa heti kuin mahdollista, niin niitä voidaan testata oikeilla asiakkailla, niiden toimivuutta voidaan analysoida, ja kerätyn tiedon perusteella palvelua voidaan jatkokehittää. On väärin ajatella, että tuotteen pitää olla valmis, kun se julkaistaan. Paremminkin kannattaa pyrkiä palveluiden jatkuvaan kehitykseen kokeiluiden kautta. Digiympäristö on tähän hyvä, koska se mahdollistaa palveluiden ketterän kehittämisen kerätyn datan avulla.
Digitaalisuuden tiekartta on hyvä lähtökohta, kun halutaan kehittää hyvinvointialan yrityksen liiketoimintaa digitaalisuuden avulla. Kuitenkin, ennen kuin ryhdytään tekemään konkreettisia suunnitelmia, on hyvä ymmärtää oma liiketoimintamalli ja sen nykytila. Tämä on erityisen tärkeää, koska digitaalisuus voi vaikuttaa suuresti liiketoiminnan rakenteeseen ja mahdollisesti jopa muuttaa sitä.
Liiketoimintamallikanvas on erinomainen työkalu, jonka avulla yrityksen liiketoimintamalli voidaan hahmottaa yksinkertaisesti ja helposti. Kanvas koostuu yhdeksästä eri osa-alueesta, jotka kaikki ovat tärkeitä digitaalisen hyvinvointipalvelun suunnittelussa. Nämä osa-alueet ovat: asiakasryhmät, arvolupaus, kanavat, asiakassuhteet, tulovirrat, resurssit, ydintoiminnot, kumppanit ja kulurakenne. Aluksi nämä kannattaa määritellä jo olemassaolevalle liiketoiminnalle oman toiminnan ymmärtämiseksi.
Kun yrityksen oma liiketoimintamalli on selvillä, voidaan tarkastella, miten digitaalisuus voisi auttaa yritystä kehittämään toimintaansa. Esimerkiksi, digitaalisten palveluiden tarjoaminen voi auttaa yritystä tavoittamaan uusia asiakasryhmiä ja kasvattamaan liikevaihtoa. Samalla digitaalisuus voi mahdollistaa uusia ansaintamalleja ja auttaa parantamaan asiakaskokemusta. Liiketoimintamallikanvasin avulla yritykset voivat kartoittaa kaikki keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat digitaalisen hyvinvointipalvelun liiketoimintaan.
Liiketoimintamallikanvas auttaa myös ymmärtämään, mitkä ovat yrityksen suurimmat haasteet ja missä kehitystä on tarpeen tehdä. Esimerkiksi, kanvaan avulla voidaan havaita, että yrityksen asiakaskunta on liian kapea tai että resurssit eivät ole riittävät uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Näihin haasteisiin voidaan sitten keskittyä digitaalisuuden tiekartan avulla.
Digitaalisuus on mullistanut monia aloja viime vuosikymmeninä. Monet hyvinvointialan yrityksetkin ovat jo hyödyntäneet digitaalisuutta liiketoiminnassaan, ja se onkin yksi alan nopeimmin kasvavista trendeistä. Digitaalisuus voi kuitenkin olla sekä uhka että mahdollisuus hyvinvointialan yrityksille.
SWOT-analyysi on yksi tapa tutkia yrityksen sisäisiä vahvuuksia (strengths) ja heikkouksia (weaknesses), sekä ulkoisia mahdollisuuksia (opportunities) ja uhkia (threats). Kun tarkastelemme digitaalisuutta hyvinvointialan näkökulmasta, voimme löytää monia erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa yrityksen menestykseen.
Vahvuudet: Digitaalisuus voi tarjota hyvinvointialan yrityksille monia etuja. Digitaalisten palvelujen ja tuotteiden avulla yritykset voivat tavoittaa suuremman yleisön ja tarjota palvelujaan helpommin ja nopeammin. Digitaaliset ratkaisut voivat myös lisätä tehokkuutta ja säästää aikaa ja kustannuksia. Yrittäjän kannattaa miettiä, mitkä ovat (tai voisivat olla) juuri hänen vahvuuksiaan niin perinteisissä kuin digitaalisissakin hyvinvointipalveluissa. Näitä ominaisuuksia kannattaa entisestään vahvistaa.
Heikkoudet: Hyvinvointialan yritykset, joilla ei ole digitaalista osaamista tai resursseja, voivat jäädä jälkeen kilpailijoistaan, jotka ovat jo hyödyntäneet digitaalisuutta liiketoiminnassaan. Digitaaliset ratkaisut voivat myös olla kalliita kehittää ja ylläpitää, mikä voi aiheuttaa taloudellisia haasteita pienille yrityksille. Näitä ominaisuuksia kannattaa pyrkiä korjaamaan.
Mahdollisuudet: Digitaalisuus avaa hyvinvointialan yrityksille monia uusia mahdollisuuksia. Yritykset voivat tarjota palvelujaan laajemmin ja kehittää uusia digitaalisia tuotteita ja palveluja. Digitaalisuus voi myös auttaa yrityksiä erottumaan kilpailijoistaan ja kasvattamaan asiakasuskollisuutta. Kaikkia tällaisia positiivisia mahdollisuuksia kannattaa pyrkiä hyödyntämään.
Uhkat: Digitaalisuus voi myös olla uhka hyvinvointialan yrityksille. Kilpailu on kovaa, ja jos yritykset eivät pysy digitaalisen kehityksen mukana, ne voivat jäädä jälkeen kilpailijoistaan. Digitaalisuus voi myös aiheuttaa turvallisuusriskejä, kuten henkilötietojen väärinkäyttöä. On myös tärkeää huomioida, että digitaaliset palvelut eivät välttämättä sovellu kaikille asiakkaille. Tällaisten uhkien huomioiminen ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta digitaalisuudesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti hyvinvointialan liiketoiminnassa.
Active Life Labin ARVO-hankkeessa on kehitetty digitaalista liiketoimintaa eteläsavolaisille hyvinvointialan yrityksille vuosina 2021-2023. Lataa hankkeessa tehty opas digitaalisuuden tiekartan, liiketoimintamallikanvaksen ja SWOT-analyysin tekemiseen.
Saat Digitaalisen liiketoiminnan suunnitteluoppaan ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen. Vastapalveluksena liityt sähköpostilistallemme, josta voit saada muutakin kiinnostavaa tietoa Active Life Labin toiminnasta 🙂 Halutessasi voit vielä lukea tietosuojaselosteemme.
Xamk Active Life Labin ARVO-hanketta on rahoittanut Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.
TKI-asiantuntija
Active Life Lab on vuonna 2018 perustettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuslaboratorio.
Active Life Lab perustettiin, koska väestön ikääntyminen ja sairauksien ennaltaehkäisy edellyttää yhä parempia ja vaikuttavampia hyvinvointipalveluita. Olemme kasvaneet kolmen henkilön tiimistä lähes 20 henkilön kansainvälisesti tunnistetuksi tutkimusyksiköksi.
Active Life Lab sijaitsee Mikkelissä Saimaa Stadiumilla osoitteessa Raviradantie 22 B.
