Menu
Tämä artikkeli käsittelee 2. osiota Neville Owenin esityksestä Active Life Labilla 8.6.2023.
Voit lukea ja katsoa 1. osion täältä: Liiallisen istumisen terveysvaikutukset ja tutkimus
Istumisen vähentäminen ja liikkumisen lisääminen ovat nousseet viime vuosina keskeisiksi kansanterveyden edistämisen painopisteiksi. Kun elämä kaupungistuu ja ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa istuen, kuten työpöydän, erilaisten näyttöjen tai muun elektroniikan ääressä, ovat sen haitalliset vaikutukset fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin tulleet ilmeisiksi. Tämän kasvavan huolen ratkaisemiseksi fyysiseen toimintaan vaikuttavien ympäristö- ja käyttäytymistekijöiden syvempi ymmärtäminen on välttämätöntä.
Active Life Labin seminaarissa 8.6.2023 professori Neville Owen valaisi näiden tekijöiden merkitystä ja korosti tarvetta kattavalle ohjaavalle viitekehykselle, joka yhdistää tutkimusohjelmat nimenomaisesti kansanterveyden tavoitteisiin. Esityksessään professori Owen esitteli ekologisen mallin terveyskäyttäytymiselle, joka auttaa ymmärtämään yksilön ja ympäristön välistä monimutkaista vuorovaikutusta. Owen korosti sosiaalisten ja ympäristötekijöiden vaikutusta terveysvalintoihin sekä tarvetta omaksua tällainen laajempi lähestymistapa, joka auttaisi ymmärtämään käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Laajemman yhteiskunnallisen kontekstin huomioon ottaen poliittiset päättäjät ja toimijat voisivat kehittää tehokkaampia toimenpiteitä liikunnan edistämiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi.
"We've got to prioritize prevention, regulate industry, alter the built environment. And if we got to do this, we need good quality evidence that will underpin and inform these kinds of approaches.”
"Meidän on priorisoitava ennaltaehkäisy, säänneltävä teollisuutta, muutettava rakennettua ympäristöä. Ja jos meidän on tehtävä tämä, tarvitsemme laadukasta näyttöä, joka tukee ja ohjaa tällaisia lähestymistapoja."
Professori Neville Owenin tutkimusryhmän kehittämä Ekologinen malli terveyskäyttäytymiselle (Ecological Model of Health Behaviours) tarjoaa kattavan viitekehyksen asioihin, jotka vaikuttavat yksilöiden liikkumattomuuteen ja aktiivisuuteen liittyviin käyttäytymismalleihin ja valintoihin. Tässä osiossa tarkastellaan ekologisen mallin keskeisiä osia ja niiden vaikutuksia liikunnan edistämiseen.
Yksilötasolla useat tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtaiset uskomukset, asenteet, tieto, minäpystyvyys ja motivaatio. Tärkeää on ymmärtää yksilöiden käsitykset liikunnasta ja heidän luottamus kykyynsä osallistua aktiiviseen toimintaan. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että yksilön liikkumattomuus tai aktiivisuus ei johdu pelkästään hänestä itsestään, vaan siihen vaikuttaa merkittävästi myös ympäristö.
Yksilötason lisäksi sosiaaliset ja ympäristötekijät ovat ratkaisevassa roolissa liikuntakäyttäytymisen muokkaamisessa. Sosiaaliset tekijät käsittävät esimerkiksi ihmissuhteet, sosiaaliset normit ja kulttuuriset vaikutukset. Sosiaaliset verkostot ja yhteisön toimintoihin osallistuminen voivat vaikuttaa positiivisesti fyysisen aktiivisuuden tasoon. Yhteisöt voivat edistää aktiivisen elämän kulttuuria luomalla tukevia sosiaalisia ympäristöjä, joissa fyysinen aktiivisuus asetetaan etusijalle ja edistetään terveellisiä elämäntapoja.
Lisäksi ympäristötekijät, kuten tilojen saavutettavuus, turvallisuus ja naapuruston ominaisuudet, vaikuttavat merkittävästi fyysiseen toimintaan. Tasapuolisten harrastusmahdollisuuksien, turvallisten kävelyreittien ja hyvin hoidettujen julkisten tilojen saatavuuden varmistaminen voi parantaa kaikkien yhteisön jäsenten mahdollisuuksia fyysiseen toimintaan. Myös osallistava kaupunkisuunnittelu voi vastata erilaisten väestöryhmien erityistarpeisiin.
Kaupunkisuunnitteluun, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvät päätökset voivat muokata rakennettua ympäristöä ja vaikuttaa merkittävästi yksilöiden liikuntamahdollisuuksiin. Poliittisten päättäjien, kaupunkisuunnittelijoiden ja kansanterveysalan ammattilaisten välinen monialainen yhteistyö on tärkeää sellaisten päätösten tekemiseksi, jotka asettavat etusijalle aktiivisen liikenteen, kävelykelpoisuuden ja liikunnan sisällyttämisen päivittäisiin rutiineihin.
"When environmental conditions exercise powerful constraints on behavior, they emerge as the overriding determinants."
"Kun ympäristöolosuhteet rajoittavat voimakkaasti käyttäytymistä, ne nousevat hallitseviksi tekijöiksi."
Ihmisen fyysisen aktiivisuuden tasoon vaikuttavat erilaiset ympäristötekijät, jotka voivat joko edistää tai estää yksilön sitoutumista aktiiviseen käyttäytymiseen. Tässä osiossa tarkastellaan tarkemmin keskeisiä ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat fyysiseen toimintaan, ja kerrotaan niiden merkityksestä kansanterveyteen vaikuttamisessa.
Se missä määrin asuinalue edistää jalankulkijaystävällistä infrastruktuuria ja siten helpottaa kävelyä, on ratkaisevassa roolissa arkiliikunnan edistämisessä. Professori Owenin tutkimuksissa on todettu, että tämä vaikuttaa merkittävästi aktiivisen liikkumisen määrään, kuten kävelyyn tai pyöräilyyn, ja yleisesti korkeampaan fyysiseen aktiivisuustasoon. Tämä voi näkyä niin kaupunginosien, kaupunkien kuin maidenkin välisessä vertailussa.
Myös kaupunkien viheralueiden, kuten puistojen, puutarhojen ja virkistysalueiden, on havaittu vaikuttavan positiivisesti liikunnan ja istumisen määrään. Nämä alueet tarjoavat mahdollisuuksia ulkoiluun, rauhallisiin kävelyihin ja organisoituun urheiluun edistäen siten aktiivista käyttäytymistä. Viheralueiden lisäksi myös virkistysmahdollisuuksien tasavertainen saatavuus yhteisöissä voi vaikuttaa fyysiseen toimintaan. Pääsy tiloihin, kuten yhteisökeskuksiin, urheilukentille ja kuntoilupalveluihin, voi tarjota yksilöille kätevät mahdollisuudet osallistua erilaisiin fyysisiin aktiviteetteihin.
Kaupunkien investoinnit turvallisen ja esteettömän infrastruktuurin parannuksiin – kuten erilliset pyöräkaistat, jalankulkijaystävälliset risteykset ja muut ulkoilualueet – voivat parantaa aktiivisten liikkumisvaihtoehtojen houkuttelevuutta, mikä lisää fyysistä aktiivisuutta. Suunnittelemalla asuinalueita, jotka edistävät liikuntaa, poliittiset päättäjät voivat edistää säännöllistä liikkumista ja vähentää istuvaa käyttäytymistä, mikä lopulta parantaa väestön terveyttä.
Seminaarissa korostettiin ylipäänsä aktiivisen liikkumisen – mukaan lukien kävely, pyöräily ja joukkoliikenne – merkitystä liikunnan edistämisessä. Professori Owen painotti joukkoliikennejärjestelmien roolia satunnaisen fyysisen aktiivisuuden rohkaisemisessa, koska ihmiset kävelevät tai pyöräilevät usein joukkoliikennepysäkeille ja sieltä pois. Jalankulku- ja pyöräilyinfrastruktuurin yhdistäminen joukkoliikenneverkkoihin voi helpottaa aktiivista liikkumista ja edistää yleistä fyysistä aktiivisuutta. Tällainen yhdistetty matkustaminen (mixed travel) olisi jo huomattavasti parempi vaihtoehto kuin vain omalla autolla matkustaminen ja jatkuva autossa istuminen.
Voit lukea tästä aiheesta myös kirjoittamastamme tutkimusartikkelista: The effects of free-fare public transportation on the total active travel in children: A cross-sectional comparison between two Finnish towns
TKI-asiantuntija
Active Life Lab on vuonna 2018 perustettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuslaboratorio.
Active Life Lab perustettiin, koska väestön ikääntyminen ja sairauksien ennaltaehkäisy edellyttää yhä parempia ja vaikuttavampia hyvinvointipalveluita. Olemme kasvaneet kolmen henkilön tiimistä lähes 20 henkilön kansainvälisesti tunnistetuksi tutkimusyksiköksi.
Active Life Lab sijaitsee Mikkelissä Saimaa Stadiumilla osoitteessa Raviradantie 22 B.
